Mikkelin Teatterin historiaa

Mikkelin Teatterin historiaa voidaan jäljittää aina vuoteen 1913, jolloin perustettiin Työväenyhdistyksen Näytelmäseura. Se herätettiin henkiin syksyllä 1919 ja mukaan tuli yli 30 henkeä. Seuraavana vuonna toiminta pyörähti vauhdilla käyntiin ja näyttämö pääsi valtionavun piiriin. Näytelmäseura-nimi muutettiin Mikkelin Työväen Näyttämöksi ja sille valittiin päätoiminen johtaja Sulo Helve. Parin vuoden kuluttua kiinnitettiin ensimmäinen ammattinäyttelijä Maija Halttunen. Näyttämö toimi alkuun Mikkelin Työväentalolla.

VANHA TEATTERISALI

Vuosikymmenen lopussa teatteri itsenäistyi ja sen uudeksi nimeksi tuli Mikkelin Työväen Teatteri. Tuolloin perustettiin organisaation pohjaksi kannatusyhdistys. Läpi 30-luvun yhteiskunnallisen myllerryksen ja taloudellisen laman teatteri toimi sitkeästi, samaan aikaan kun työväenteattereita lakkautettiin ja osa siirtyi historiaan lopullisesti. Johtajina 30-luvulla toimivat muun muassa Reino Valkama ja Matti Aro.

Talvisodan jälkeen 1940 käyttöön otettiin nimi Mikkelin Teatteri, joka tuli viralliseksi 1949. Sota-aikana teatterilla ei ollut tiloja ja se esiintyi pääasiassa kiertueilla aina naapurimaakuntia myöten. Vaikeuksista huolimatta esityksiä kertyi kausittain liki 150 eli huomattavasti enemmän kuin sotaa edeltävinä kausina. Teatterin toiminta siirtyi jo 30-luvulla osin nykyiseen teatteritaloon, jonne lopullisesti muutettiin 1946.

VANHA YLEISÖLÄMPIÖ

Sodan jälkeen johtaja Eino Weckström kohotti teatterin taiteellista tasoa ja aineellisen puutteen keskellä hän onnistui rakentamaan näyttäviä lavastuksia arvioiden mukaan tyhjästä. Johtaja Kyösti Erämaan kaudella perustettiin 1949 Mikkelin Teatterikerho, joka  tähän päivään saakka on ollut merkittävä tuki ja apu teatterille.

Lontoossa ohjaajanoppia saanut Helvi Järveläinen toimi teatterin johdossa vuodet 1956 -1963 ja hänen aikanaan ohjelmisto pohjautui kotimaisen, ranskalaisen ja amerikkalaisen draaman varaan. Jo 20-luvulta teatteri oli järjestänyt ulkoilmaesityksiä urheilukentällä, Lamposaaressa ja Rauhaniemen kartanon pihassa, mutta Järveläinen sai neuvoteltua kaupungin kanssa kesäteatterin paikaksi Naisvuoren 1956, missä toiminta jatkuu yhä.

Usko Keskisen johtajakaudella (1968 -1977) teatteri saavutti tähän päivää kovimman tuloksen, yli 58 000 katsojaa. Keskisen repertoaari koostui musikaaleista, opereteista ja kotimaisista draamoista. Hänen aikanaan luotiin pohja nykyiselle tiedottamiselle ja ennakkomyynnille. Keskisen ohjaama Minna Canthin Anna Liisa oli ensimmäinen Tampereen Teatterikesässä vieraillut mikkeliläisesitys. 50-vuotisjuhlan yhteydessä 1969 kaupunki luovutti tilat yksinomaan teatterin käyttöön.

Markku Kontron johtajakaudella (1977 - 1987) esitetty puolalainen Hyvästi Juudas kutsuttiin Tampereen Teatterikesään ja näytelmä vieraili Ruotsissa sekä Puolassa. Ruotsissa vieraili myös Saara Finnin Suruvaippa. Vesa Raiskion kausi (1987 - 1996) onnistui taiteellisesti hyvin. Musikaali Viulunsoittaja katolla oli siihenastinen katsojamenestys ja osa sen esityksistä nähtiin konserttitalo Mikaelissa.

Markku Savolaisen kauden alussa 1997 teatteritalossa tehtiin suuri remontti, jolloin uusittiin yleisötilat, katsomo ja rakennettiin nykyiset toimistotilat. Myöhemmin uudistettiin puvusto ja toteutettiin Naisvuoren kesäteatterin korjaustyöt sekä katettiin katsomo.

Remontit toteutettiin kaupungin ja Mikkelin TE-keskuksen avustuksella. Kesäteatterin korjauksiin saatiin lisäksi EU:n rahoitusta. Savolaisen vahva kotimaiseen draamaan panostus tuotti Suomen Näytelmäkirjailijaliiton huomionosoituksen, Kiitos kotimaisesta -adressin.

Pekka Laasonen kaudellaan 2005-2010 panosti uudenlaiseen verkostoitumiseen ja uusiin yhteistyökumppaneihin. Myös hän  toi esille uutta kotimaista draamaa ja kantaesityksiä. Laasosen aikana toteutui pitkään odotettu henkilökunnan tilojen remontti.

2011 teatterinjohtajana aloittanut Mika Nuojua on painottanut väkevää näyttelijäntyötä, ohjelmiston monipuolisuutta ja kotimaisten kantaesitysten mukanaoloa. Kaudella 2012 on peräti kaksi suurta kotimaista kantaesitystä. Kesällä 2012 Markku Pölösen kirjoittama ja Kari Paukkusen ohjaama Rikkaan rakkaus teki Mikkelin Naisvuorella uuden katsojaennätyksen, houkutellen myös nuorta katsojakuntaa. Teatteri pitää huolta myös kulttuurikasvatuksesta, yrittäen pitää vuosittain ohjelmistossa ainakin yhden koko perheen näytelmän (keväällä 2013 koko perheen musiikkinäytelmänä oli Ella ja Paterock). Yhä kovenevassa kulttuuritarjonnassa Mikkelin Teatteri huolehtii hyvästä taiteellisesta ja teknisestä osaamisesta jatkossakin  järjestämällä henkilökunnalleen monipuolista koulutusta.

Lisää Mikkelin Teatterin historiasta löytyy Kaarina Perolan kirjasta Pikkujättiläinen - Mikkelin Teatteri 90 vuotta.